Lupa innostua

Strategiajohtaja Nina Alivirta, Pilgrim Oy

Vastuu ja vastuuviestintä – monille nämä termit kertovat jostakin vakavasta, raskaasta aihealueesta. Sellaisesta, missä virheitä ei sallita. Tämä on yksi näkökulma vastuullisuuteen ja siitä kertomiseen.

Luulenpa, että se ei ole se näkökulma, joka valaisee tietä ja vie perille. Virheiden varominen saa pelkäämään ja pelko on huono kirittäjä kohti hyvää. Se voi saada toimimaan, mutta avoimuuden sijaan se saattaa kannustaa sulkeutumaan.

Vastuullisuudesta viestiminen ei vaadi virheettömyyttä; sen sijaan se vaatii rehellisyyttä, koska kukaan ei usko kerskujaan. Eikä pidäkään; tavoitteet kohti parempaa maailmaa ja yksinkertaisesti tulevaisuutta ovat kouriintuntuvan yhteiset. Ei ole edes klisee sanoa, että vain yhdessä pääsemme perille. Tarvitaan hyviä esimerkkejä ja niiden jakamista hyödyksi muillekin – ei voittoja yli muiden.

Olisiko vastuutyöstä ja -viestinnästä siis lupa innostua? Lähestyä hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä vähemmän vaikean ja virheettömyyttä alleviivaavan näkökulman kautta? Uskon, että on, sillä useimmiten ihmiset haluavat kiinnittyä hyvään. Hyvä ja myönteinen kuljettavat eteenpäin kohti avoimuutta, pelko ja virheettömyyden vaatimus sulkevat ovia ympärillä. Lopulta terveen luottamuksen sijaan ihmisten ja yritysten välille laskeutuu terve epäilys. Joskus vain pelkkä epäilys, joka kroonistuu pysyväksi näkökulmaksi kaikkeen.

Kannustaisin siis kaikkia vastuusta kertovia ja kirjoittavia innostumaan hyvistä jutuista ja rohkeasti tarttumaan rosoisinkiin ja puolivalmiisiin aiheisiin. Näin emme kerro kiiltokuvin, vaan otamme ihmisiä aidosti mukaan keskusteluun. Vain yhdessä keskustellen rakennamme yhteistä hyvää; ja tämä voi vallan hyvin olla myös yritysten tavoite. Poliittisen kentän ollessa globaalisti epävakaa, yritysten rooli yhteiskunnan rakentajina ja tukipilareina korostuu.

Sillä, että kerrotaan hyvin tehdystä työstä innostuen, innostetaan muitakin samalle tielle. Vastuutyö on laji, missä voitetaan, kun kaikki ovat maalissa. Todellinen joukkuelaji siis, ja ehdottomasti innostumisen ja innostamisen arvoinen!

Ulkomaalaiset opiskelijat viennin avuksi

Tutkijayliopettaja Harri Mattila, HAMK, Biotalous

Yhä uudelleen saamme lukea, kuinka vienti on elintärkeä osa Suomen taloutta. Avoin ja suhteessa pieni markkina edellyttääkin ulkomaankaupan toimivuutta. 

Vuonna 2015 viennin osuus maamme BKT:sta oli lähes 38 %.  Silti euroissa mitattuna emme ole vieläkään toipuneet vuoden 2009 dramaattisesta pudotuksesta. Miten viennin kasvua voitaisiin vauhdittaa ja samalla edistää vastuullisuutta?

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Nyt heitä on jo yli 20 000. Pelkästään Hämeen ammattikorkeakoulusta löytyy yli 600 muualta tullutta tutkinto-opiskelijaa. Kaikilla heillä on oma kulttuuritaustansa, oma äidinkielensä, käsitys oman kotimaansa toimintatavoista. Eurooppalaiset kulttuurit ovat nykyisellään meille tuttuja. Mutta erityisesti kehitysmaista tulevat opiskelijat voivat valmistuttuaan olla suureksi avuksi paitsi omien maidensa kehittämisessä niin myös Suomen ja suomalaisten yritysten tunnetuksi tekemisessä.

Täällä opiskellessaan korkeakouluopiskelijat tutustuvat suomalaiseen tapaan tehdä kauppaa, vierailevat suomalaisissa yrityksissä, näkevät ja kokevat suomalaisten tuotteiden (toivottavasti) korkean laadun ja käytettävyyden. Jos he saisivat helpommin työharjoittelupaikkoja suomalaisista yrityksistä ja jos opinnäytetyöprojektit sidottaisiin useammin suomalaiseen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotekehitykseen, saisimme heistä mitä parhaita vienninedistäjiä.

Vielä tehokkaampaa viennin näkökulmasta olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoiminen suomalaisten yritysten palvelukseen. Työharjoittelujaksot ja opinnäytetyöprojektit antavat loistavan tilaisuuden tarkkailla opiskelijoiden kyvykkyyttä ja sopivuutta juuri oman yrityksen tavoitteisiin ja työkulttuuriin. Sopivan henkilön löydyttyä on turvallista sopia pysyvä työsuhde ja käynnistää vientitoimintaa opiskelijan kotimaassa.

Opiskelijoiden lisääntynyt liikkuvuus läntisiin teollisuusmaihin ja englanninkielen ylipursuava tarjonta kaikissa medioissa takaa sen, että kotimaastakin löytyy vienninedistäjiä maihin, joissa englanti on yleinen kanssakäymisen väline.

Erityinen tarve työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikoista on ulkomaisilla opiskelijoilla, jotka tulevat idästä ja etelästä. Kiinasta, Nepalista, Etiopiasta, Ghanasta, jne. saapuvat opiskelijat osaavat englannin lisäksi kieltä/kieliä, jotka eivät suomalaisilta taivu. Kehittyvien ja niin sanottujen siirtymätalouden maiden opiskelijat ovat valmistuttuaan hyödyksi niin kotimaansa kuin Suomen näkövinkkelistä. Kotonaan he soveltavat Suomessa oppimiaan kestävämpään kehitykseen johtavia toimintatapoja ja siinä samalla he edistävät suomalaisten yritysten vientitoimintaa.

Viennistä elävät ja vientiin tähtäävät yritykset, miksi ette käyttäisi vajaasti hyödynnettyä voimavaraa - maassamme jo olevia ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita - viennin vauhdittajina? Samalla toimitte vastuullisuutta edistävinä ja nostatte omaa profiilianne.

Lähde: HAMK